Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 KULTAINEN RIIMU

ilmestyy 31.7.2020

 

 

Teea on kuolettavasti lätkässä luokan komeimpaan jätkään, ja nyt unelma omasta poikaystävästä tuntuisi käyvän toteen  -  mikäli hän täyttäisi vain yhden ehdon. Pexi ei halua likkakaverikseen tyttöä, joka harrastaa hevosia. Mutta jos Teea luopuu hevosharrastuksestaan ja etenkin pienhevostammastaan Lakusta, niin sitten asiaa voidaan harkita.

Pexi antaa Teealle keltaisen tekstiiliriimun, joka sopii Lakun päähän kuin nakutettu. Mutta voisiko Teea luopua rakkaasta hevosestaan? Ei mitenkään! Hän päättää tuunata riimusta maailman hienoimman tekeleen yhdessä kaverinsa Eevin kanssa. Kunhan Pexi näkisi lahjariimunsa sädehtivän Lakun päässä, hän ei voisi mitenkään vaatia tamman myymistä. 

 

Lue tästä makupala:

 

Seuraavana aamuna heräsin pihalta kuuluvaan ulvahdukseen. Mikä se oli? Nilkutin unenpöpperöisenä ikkunaan ja painoin nenäni kiinni lasiin.

- Voi apua!

Pidätin hengitystäni.

Ulkovalo paljasti hävityksen kauhistuksen korjaamomme pihamaalla. Joka paikka oli täynnä pitkiä karvatuppoja ja nahanriekaleita. Isä kaivoi parhaillaan paljain käsin pihan laitaa kiertävää ojaa lumesta ja nosti sieltä chapsinpuolikkaan, jossa oli pitkiä raatelujälkiä. Suikaleet vain heiluivat viimassa, näin ne selvästi.

Mitä ihmettä veljeni Topi oli yöllä tehnyt?

Samassa ovi rapsahti selkäni takana. Topi kurkisti sisälle kiskoen farkkuja jalkaansa.

- Joko se löysi ne chapsit?

- Jo.

Enempää en saanut suustani. Osoitin sormellani pihalle, ja Topi harppasi vierelleni ikkunan ääreen.

- Hitsi.

Tuijotimme yhdessä hävitystä, joka oli kaikesta päätellen pahempaa kuin Topi oli itsekään tajunnut. Korjaamon piha oli kuin sotatanner. Seurasimme ikkunasta, miten isä kääntyi katsomaan naapurin maansiirtofirman suuntaan ja pui nyrkkiä sinne päin.

- Luuleeko se, että Jooseppi on käynyt tuhoamassa hänen chapsinsa? Miten ihmeessä sä sait silputtua ne tuohon kuntoon?

Topi irvisti.

- Kunhan leikkelin karvat irti. Sitten mä hain takapihalta pari koukkua, joilla sain raadeltua nahan. Nahka oli sikasitkeetä.

- Niin mutta nyt isä luulee, että tämä on Joosepin työtä!

- Sehän tässä oli tarkoituskin. Mä hain illalla vintiltä isomummun kettupuuhkan ja painelin käpälänjälkiä pitkin pihaa. Toivottavasti faija ei huomaa, että ne on ketun- eikä koiranjälkiä.

- Ei se mitään huomaa. Sehän on raivon vallassa, sanoin tuijottaessani pihalle. - Iskän rakkaat pöksyt riekaleina! Lyödäänkö vetoa, kohta se soittaa naapurille ja haukkuu sen pataluhaksi.

- Mun on paras mennä rauhoittelemaan.

Topi meni kiskomaan toppatakkia päälleen. Minäkin heitin vaatteet ylleni. Jos ottaisin lehtiharavan ja ryhtyisin kiireesti haalimaan pitkin pihaa levinneitä karvatukkoja kasaan, saisin samalla hävitetyksi Topin tekemät "koiranjäljet", ennen kuin isä ehtisi tutkia niitä tarkemmin.

En ehtinyt kuin ovesta ulos, niin näin auton valot, jotka kääntyivät korjaamoon johtavalle tienpätkälle. Pantteri piiputti paikalle hinaten perässään Seljan hevoskoppia.

Selja pysäytti ajoneuvoyhdistelmän portin kohdalle ja jätti moottorin käymään. Tuukka kömpi ulos hänen perässään. Auton kirkkaissa ajovaloissa pihalle levinneet nahanriekaleet ja viimassa häälyvät karvatupot erottuivat entistä paremmin. Ne loivat lumelle pitkiä ja aavemaisia varjoja.

Selja näytti kauhistuneelta. Hän tuijotti isän kädessään roikottamaa chapsinpuolikasta ja sitten hänen hurjistuneita kasvojaan.

- Teppo! Mitä ihmettä on tapahtunut? Oletko sinä teurastanut jonkun eläimen?

 

Lue lisää kirjasta, kun se ilmestyy heinäkuussa!

 

 

 

©2020 Jessemurre - suntuubi.com